Kaikki meni lähes hyvin tohon keskiviikkoon, kunnes mulla oli taas lääkäri hormonipolilla.. ei tullut kauheen mukavia uutisia ei. :'(
- ennenaikaiset vaihdevuodet = ei enää mahdollisuutta saada omia biologisia lapsia ja seuraavat 20-vuotta syön hormonikorvaushoitoa sekä b-lausunnon kelaan.
- yllämainittu saattanut aiheuttaa osteoporoosin jota nyt aletaan tutkimaan, johon sain reseptillä jo kalkki/d-vitamiini lääkkeet joka päivä syötäväksi.
- diabetekseen liittyvät veriarvot kohonneet entisestään, lääkäri sanoi ettei ainuttakaan lisäkiloa saa tulla. EI HERKKUJA! Ja varattiin aika ravitsemusterapiaan. Sekä mahdollisimman nopeasti paino saatava normaaliin lukemaan.
- kilpirauhas arvot oli myös kohonneet edellisestä verikokeesta, mutta siinä kontrolli sit vuoden päästä.
Olikohan vielä jotain...en nyt muista. Menny pikkasen pimennossa tää viikko. Kysyin samalla painosta, kun paljon ollut vaihtelua painossa. 2-4kg:n nousujakin sillon tällön. Niin lääkäri totesi että mun haima käy niin kovilla et se voi kuulemma vaikuttaa / johtua siitä.
Noh, ette arvaa mitä tein lääkärin jälkeen... söin suklaalevyn ja litran jätskiä. Joo..just niinhän se lääkäri käski :(
Seuraavana päivänä oli terapia tohon mun masennukseen liittyen...siellä puhuin näistä herkkujen/ruokien ahmimisesta..johon hän totes et saattaa olla ihan ahmimis ongelma, eli jonkin asteinen syömishäiriö...pitänee ottaa siis puheeks keskiviikkona kun meen naikkarille ravitsemusterapiaan. Mut joo...pikkasen on tässä sulateltavaa...
Liikkunu oon paljon kaikesta huolimatta. Se on vaan se mikä on tullut jo elämäntavaks. Vielä kun sais ruokailut ja omat ajatukset kuntoon. Hieman liian rankkaa ollut tässä viimeiset pari vuotta... ensin kuoli mun isä, puol vuotta sen jälkeen tuli ero, erosta puol vuotta niin vaihdoin duunia josta tuli potkut ja nyt oon puol vuotta ollut työtön tai satunnaisesti keikkaileva ( aina kun töitä tarjolla ) ja nyt menny terveyski retuperälle...Ehkä se aurinko paistaa kohta tähänkin risukasaan.. I HOPE SO! Ehkä oisin sen ansainnut...luulen.
Huh. Nyt keveni sydän taas vähän...
Nyt kohti kylmempää viikkoa.. YÖK! Tule jo kevät, aurinko ja lämpö <3
Voi muru! Mä tunsin sun tuskan (voiko noin sanoa) jokaisella sanalla. Silmät kostu kun otti päähän ja suretti sun puolesta. Hieno ihminen ei tarvii tollasta vaan ansaitsee vain parasta! Nyt voimia vaan parantumisee, laihdutukseen ja muutenkin elämään. <3
VastaaPoistaVoi ei :( Olipas masentavaa! Koita jaksaa <3
VastaaPoistaKerro jos haluut jutteluseuraa? Mulla on tää viikko tyhjää täynnä
VastaaPoistaHei! Etsin ennenaikaisista vaihdevuosista kärsivää naista haastateltavaksi Me Naisten juttuun ja päädyin tänne blogiisi. Ottaisitko minuun yhteyttä? essi.myllyoja@sanoma.com
VastaaPoista